Todellinen anteeksianto saattaa mielen takaisin rauhaan
Todellinen anteeksianto murtaa näennäisen egon uskomusten muodostaman näennäisen suojamuurin. Egon harhainen uskomusjärjestelmä, menneisiin kokemuksiin, tuntemuksiin ja ajatuksiin pohjautuva ohjelmointi murenee anteeksiannon valossa. Tämä erillinen itse väittää, että sinä häviät olemasta, jos sen todellisuus kyseenalaistetaan. Vaikutus on kuitenkin päinvastainen: sinun todellinen, aito itsesi loistaa taas näkyvänä. Tämä todellinen itsesi on itse onnellisuus. Kaikki pyrkimykset etsiä onnea ulkoisista asioista häviävät, sillä sinä olet löytänyt sen, mitä koko ikäsi olet etsinyt.
Toisin sanoen todellisen anteeksiannon harjoittaminen purkaa egon uskomusta. Mielenrauha lisääntyy, ja löydät itsesi yhä useammin rauhallisesta läsnäolon tilasta. Alussa usein tuntuu, että mielenrauha on jotakin, jota kohti päästäksemme joudumme ponnistelemaan. Rauhattomuus tuntuu olevan mielen ”normaali” olotila. Todellinen anteeksianto kuitenkin muuttaa tätä painopistettä oikeaan suuntaan. Huomaat vähitellen, että löydät itsesi useammin rauhan tilasta kuin rauhattomuuden tilasta. Tulet luonnollisemmaksi; omaksi itseksesi. Levoton mieli ei ole luonnollinen olotila, vaikka maailma ja yhteiskunta voivat sellaista eri tavoilla ehdottaakin.
Rauhan tilassa oleva mieli on luonnollinen olotilamme.
Millaista anteeksiantoa harjoitat?
Esimerkkejä siitä, miten anteeksianto yleensä nähdään:
Anteeksianto nähdään yleisesti maailmassa subjekti-objekti -suhteena, jossa vaikkapa Tiku antaa anteeksi Takulle. On siis joku, joka on tullut kaltoin kohdelluksi tavalla tai toisella, ja joku, joka nyt katuu asiaa, kokee syyllisyyttä ja pyytää tulla anteeksi annetuksi. Tiku antaa anteeksi Takulle, mutta vastahakoisesti, päästäkseen tilanteesta eroon. Tämä on tietysti askel parempaan suuntaan, mutta lopullista paranemista ei tapahdu, sillä koko anteeksiantoprosessin pohjana on erillisyys.
”Annan anteeksi, mutten koskaan unohda. Annan anteeksi, koska olen henkisempi ihminen kuin sinä. Annan anteeksi, ettei minun enää tarvitse nähdä sinua. Annan anteeksi, oikeasti, mutta kuitenkin sisimmässäni tiedän, että hän on syyllinen, mutta vapautui minun korkeamman henkisen tasoni vuoksi.”
Esimerkkejä parantavasta, todellisesta anteeksiannosta:
Todellisessa tai parantavassa anteeksiannossa se, joka kokee tulleensa kaltoin kohdelluksi, antaa anteeksi toiselle koko sydämellään, mutta ei oman ajatuksensa voimalla, vaan hän toteaa mielessään olevansa avoin näkemään, että häntä kohtaan toimitettu vääryys oli vain heijastus hänen omasta mielestään. Hän kirjaimellisesti näki ulkopuolellaan oman mielensä sisäiset uskomukset itsestään. Hän projisoi ulkopuolellensa ikävän tapahtuman, koska ei ollut vielä kohdannut omaa uskomustaan itsestään. Anteeksiantaja pysyy sydämensä valossa ja päättää olla tuomitsematta tuota toista, vaan sallii voida nähdä asian toisella tavalla, kuin mihin hänen ohjelmointinsa (ego) automaatiolla sillä hetkellä mahdollisesti veisi.
”Annan anteeksi sinulle sen, mitä et koskaan tehnytkään. Mieleni vain projisoi ulkopuolellensa sen kivuliaan uskomuksen, jonka mukaan olen erillinen ja erkaantunut kodistani. Kiitos, että näytit minulle, mitä en ollut vielä katsonut mielestäni, jotta voin nyt vapautua. Sinä olet edelleen viaton.”
Tärkeää on tiedostaa, ettei anteeksiantoprosessia tarvitse välttämättä sanoittaa ulospäin, vaan tämä prosessi käydään omassa mielessä, vaikkapa meditoiden.
Mitä todellinen anteeksianto ei tarkoita
Tarkoitus ei ole antaa itsensä tulla kaltoin kohdelluksi. Kaltoinkohtelua ei tule hyväksyä. Maailmassa on sääntöjä ja seuraamuksia, joiden mukaan toimimme, ja jonka seurauksista meidän tulee vastata. Jos koet vaikkapa koulu- tai työpaikkakiusaamista, voit edelleen viedä asian eteenpäin esihenkilöllesi tai opettajallesi. Mutta mielessäsi voit antaa asian todellisen anteeksiannon käsiin. Kun tilanne on päällä, älä kiellä kokemaasi. Koe tunteesi, älä paina niitä alaspäin. Mutta anna silti mielessäsi anteeksi. On jo valtavan paljon, jos pystyy tuossa tilanteessa, tunnemyrskyn aikana tai sen jälkeen toteamaan, että ”Voisin nähdä tämän toisellakin tavalla. Tuo toinen on todellisuudessa viaton.” Kokemasi maailma tulee muuttumaan – ei maailmaa muuttamalla, vaan omaa mieltäsi muuttamalla.
Anteeksiantoprosessin jälkeen toimi, kuten sisäinen ohjauksesi ehdottaa. Sisäisen ohjauksen, tai intuition ääni vahvistuu väistämättä, kun jatkat anteeksiantamista elämäsi erilaisissa tilanteissa. Pieninkin syy, joka näyttää häiritsevän mielenrauhaasi, on oivallinen anteeksiannon kohde. Vaikkapa se, että unohdit sateenvarjon kotiin sateisena päivänä.
Anteeksianto ei välitä ajasta, sillä anteeksianto tapahtuu aina mielen tasolla. Voit antaa anteeksi menneelle kokemuksellesi nyt, vaikka siitä olisi aikaa jo 50 vuotta. Voit siis aivan hyvin tehdä anteeksiantotyön myös hieman myöhemminkin.
Ja miksi?
Koska todellisuudessa sinä olet se, joka saa anteeksi. Sinun mielenrauhasi paljastuu puhtaana loistamaan. Ja kun sinä annat anteeksi näennäiselle toiselle, saatte molemmat mielenrauhan. Ja kun sinä annat anteeksi itsellesi, saa koko muu maailma mielenrauhan. Koska todella eihän meitä ole kuin yksi, joka näyttää hetkellisesti jakaantuneen moniin säikeisiin. Niiden alkuperä, lähde, on kuitenkin sama. Ja sinä olet se.
Jos todellinen anteeksianto kutsuu sinua, suosittelen tutustumaan Ihmeiden oppikurssiin.
”Pystytkö kuvittelemaan, miten kauniilta ne, joille olet antanut anteeksi, tulevat sinusta näyttämään?”
IOK Luku 17.II:1
Lue myös: Mielen kaksi ääntä
– Antti
